Mikromuovi

Mikromuovien läsnäolo Turun saariston hengitysilmassa on herättänyt tutkijoiden huomion ja osoittanut aiheen tutkimustarpeen kiireellisyyden ¹.

Tämä paljastus korostaa mikromuovi merkitystä ympäristön ja terveyden kannalta, huomioiden mikromuovit eri ympäristöissä – vesistöistä maaperään, ilmaan ja ravintoketjuihin ².

Tutkimukset mikromuovien alkuperästä, jakautuen primäärisiin, tarkoituksella valmistettuihin, ja sekundäärisiin, muoviartikkeleiden hajoamisesta syntyneisiin mikromuoveihin, auttavat syvemmän ymmärryksen saavuttamisessa ². Tämän ymmärryksen pohjalta voidaan kehittää strategioita mikromuovien vähentämiseksi ja hallitsemiseksi, mikä on oleellista kuparin, muovin, bakteerien, mikromuovin ja bpa muovin käytön ja käsittelyn parantamiseksi.

Mikromuovin lähteet

Mikromuovien lähteet voidaan jaotella useisiin kategorioihin, jotka kattavat sekä maatalouden että yleisemmät ympäristöön vaikuttavat tekijät:

Maatalousmaan Mikromuovit:
- Katemateriaalit, säilörehu, hyönteisverkot, kastelujärjestelmät ja maatalouskoneiden pinnoitteet ³.
- Lannoitteet ja torjunta-aineet, jotka voivat sisältää mikromuovia ja kulkeutua kasteluveden sekä ilmalaskeuman mukana ³.
Yleiset Lähteet ja Kulkeutumisreitit:
- Rantojen virkistyskäyttö, rakentaminen, jätteiden laiton hylkääminen ja valumavesien mukanaan tuoma kuormitus Suomessa ⁴.
- Ympäristössä olevasta suuremmasta muoviroskasta vapautuvat mikromuovit, tieliikenne, tekonurmikentät ja muut keinoalustat, rakentaminen sekä jätevedet ja yhdyskuntaliete ⁴.
Muovin Käyttö ja Mikromuovien Synty:
- Primääriset mikromuovit ovat tarkoituksella valmistettuja alle 5mm kokoisia, kun taas sekundääriset mikromuovit ovat suurempien muoviartikkelien hajoamisesta syntyneitä fragmentteja ².
- Muovin tuotanto on kasvanut maailmalla 20-kertaiseksi vuoden 1964 jälkeen, mutta kierrätetään vain noin 5-7 prosenttia ¹.

Tämä luokittelu auttaa ymmärtämään mikromuovien moninaisia lähteitä ja niiden potentiaalista vaikutusta ympäristöön.

Mikromuovin vaikutukset ympäristöön ja terveyteen

Mikromuovien vaikutukset ympäristöön ja terveyteen ovat moninaiset ja huolestuttavat. Vaikutukset voidaan jaotella seuraavasti:

Ympäristöön:

Vesieliöstöön: Mikromuovit voivat aiheuttaa vesieliöille fyysisiä vammoja ja kemiallisia altistumisia. Ne voivat tukkia eliöiden ruoansulatuskanavia ja kuljettaa ympäristössä saasteita ja raskasmetalleja ²⁶⁹. Laboratoriotutkimuksissa on havaittu vesieliöstölle syntyvän erilaisia oireita mikromuovialtistuksissa ⁵.
Maaperään: Mikromuovien vaikutukset maaperään ja sen eliöstöön ovat vielä suurelta osin tuntemattomia, mutta on syytä olettaa, että vaikutukset ovat verrattavissa vesiympäristön vaikutuksiin ³⁴.

Terveyteen:

Ihmisen altistuminen: Ihmiset altistuvat päivittäin mikromuoveille ravinnon, juomaveden ja hengitysilman kautta. Altistumisen haitallisuuteen vaikuttavat saatujen mikromuovien määrä sekä muovihiukkasten koko, muoto ja niiden sisältämät kemikaalit ⁴⁶⁷.
Potentiaaliset terveysvaikutukset: Mikromuovit voivat aiheuttaa sydän- ja verisuonisairauksia, syöpää ja vaikuttaa immuunijärjestelmään ja hermostoon. Vaikka terveysriskit ovat tällä hetkellä pieniä, kasvava altistuminen voi muuttaa tilannetta ⁴⁸.

Tutkimukset osoittavat, että mikromuovien vaikutukset ovat laaja-alaisia ja voivat aiheuttaa merkittäviä haittoja niin ympäristölle kuin ihmisten terveydellekin. Lisää tietoa tarvitaan kuitenkin, jotta voidaan luotettavasti arvioida mikromuoveihin mahdollisesti liittyviä terveysriskejä ja kehittää tehokkaita strategioita niiden vähentämiseksi (4)(7)(8).

Mikromuovin vähentämisen strategiat

EU:n hyväksymät rajoitukset ja strategiat mikromuovien vähentämiseksi:

EU:n rajoitukset mikromuoveille ¹⁰:
- Mikromuovien käytön rajoittaminen kosmetiikassa, pesuaineissa ja muissa tuotteissa.
- Kiellot koskevat alle 5 mm kokoisia mikromuoveja ja alle 0.1 μm kokoisia nanoplasteja.
- Poikkeukset kattavat tuotteet, joissa mikromuovit pysyvät pysyvästi sidottuina, lääkinnälliset laitteet ja tieteellisen tutkimuksen.
- Rajoitukset tulevat voimaan vuonna 2028, eri siirtymäajoin eri teollisuudenaloille.
- Mikromuovien käyttö ammattimaisissa sovelluksissa, kuten hiekkapuhalluksessa tai teollisissa pinnoitteissa, sisältyy rajoituksiin.
EU:n strategiat muovien käytön vähentämiseksi ¹¹:
- Vuoteen 2030 mennessä kaikki yksittäiskäyttöiset ja monikäyttöiset muovipakkaukset tulee olla uudelleenkäytettäviä tai kierrätettäviä.
- Ehdotus tietyntyyppisten mikromuovien kieltämisestä kosmetiikassa, hygieniatuotteissa ja puhdistustarvikkeissa vuoteen 2020 mennessä.
- Yksittäiskäyttöisten muovipullojen ja -astioiden käytön rajoitukset hyväksyttiin vuonna 2015.
Innovatiiviset ratkaisut ja kuluttajien toimet ¹¹⁶:
- Jätteenhallinnan parantaminen ja luonnollisten kuitujen käytön edistäminen.
- Biohajoavien vaihtoehtojen kehittäminen perinteisille muoveille.
- Kuluttajien tietoisuuden lisääminen ja toimet, kuten vähemmän pakattujen tuotteiden valitseminen, mikromuovia sisältävien tuotteiden välttäminen ja jätteiden asianmukainen hävittäminen.
- Biologisesti hajoavat muovit ja edistyneet jätteenhallintateknologiat.
- Jätteen ehkäisy ja kiertotalouden optimointi ovat tärkeitä keinoja ympäristövaikutusten minimoinnissa.

Tulevaisuuden näkymät

Tämän artikkelin kautta olemme käyneet läpi mikromuovien ja kuparin vaikutuksia ympäristölle ja terveydelle, niiden moninaisia lähteitä, sekä keinoja niiden vähentämiseksi. Tutkimusten valossa on selvää, että mikromuovien läsnäolo ympäristössä, erityisesti Turun saariston ilmassa, on kiireellinen haaste, joka vaatii sekä kansallista että kansainvälistä huomiota ja toimintaa. Strategiat mikromuovien vähentämiseksi, kuten EU:n rajoitukset ja innovatiiviset ratkaisut, merkitsevät askelta oikeaan suuntaan, mutta ne vaativat meidän kaikkien osallistumista ja sitoutumista kestävämpiin käytäntöihin.

On elintärkeää, että jatkamme tutkimusta mikromuovien vaikutuksista tarkemman ymmärryksen saavuttamiseksi ja tehokkaampien ratkaisujen kehittämiseksi. Kuluttajina meidän on myös tarkasteltava kriittisesti omaa rooliamme mikromuovien päästöissä ja toteutettava konkreettisia toimenpiteitä niiden vähentämiseksi päivittäisessä elämässämme. Tämä ei ole pelkästään ympäristön vaan myös tulevien sukupolvien terveyden ja hyvinvoinnin kysymys.

FAQs

Mikä ruoka sisältää mikromuovia? Tutkimusten mukaan juomavesi on suurin mikromuovien lähde, ja mikromuoveja löytyy sekä pullovedestä että hanavedestä. Merenelävissä, oluessa ja suolassa on havaittu myös merkittäviä mikromuovipitoisuuksia. Vertailun vuoksi, 21 grammaa mikromuovia vastaa suunnilleen kolmen euron kolikon painoa.

Mitkä ovat mikromuovien mahdolliset haitat? Mikromuovien mahdolliset haitat eivät ole vielä täysin selvillä. Laboratoriotutkimuksissa on kuitenkin todettu, että vesieliöt voivat kärsiä erilaisista oireista altistuessaan mikromuoveille. On tärkeää huomata, että laboratoriossa käytetyt altistusmäärät voivat olla suurempia kuin luonnossa, joten laboratoriotuloksista ei voida suoraan päätellä haitallisuutta luonnonympäristössä.

Mistä mikromuovit ovat peräisin? Mikromuovit voivat syntyä useista lähteistä, kuten vaatteista irtoavista keinokuiduista, liikenteestä, kosmetiikkatuotteiden mikromuoveista, teollisuuden muovipelleteistä sekä maaleista ja pinnoitteista. Mikromuovien vaikutuksista ympäristöön ja terveyteen on toistaiseksi saatavilla vain rajallisesti tutkimustietoa.

Kuinka voin vähentää mikromuovien määrää?

Jos haluat vähentää mikromuovien määrää, tässä on pari vinkkiä:

Suosi luonnonkuituja ja vähennä vaatteiden pesukertoja. Älä käytä huuhteluainetta, koska se voi heikentää keinokuitujen elastisuutta.

Kosmetiikassa ainesosien tunnistaminen voi olla haastavaa, mutta Pohjoismaisen Joutsenmerkin tuotteet eivät sisällä mikromuovia.

Lisäksi on tärkeää kerätä esimerkiksi tupakantumpit talteen, jotta ne eivät päädy luontoon.

Juomavedessä käydetään suodattimia. Suosi lasi tai kuparisia vesipulloja.